Eheytetyn koulupäivän "simulaatio"

TILANNEKUVAUS

Kunnassa A on asetettu laajapohjainen työryhmä suunnittelemaan paras mahdollinen malli eheytetylle koulupäivälle. Mallia kokeiltaisiin koulussa B lukuvuoden 2011-12 alusta.  Myös mallin kustannukset on arvioitava. 

Tarkoitus on ratkaista seuraavat asiat.  

(1) Aamupäivähoito. Millaista ohjelmaa siellä on? Kuinka moni lapsi tarvitsee? Kaikeinikäisille? Otetaanko kaikki? Miten valitaan? Montako työntekijää tarvitaan? Mistä heidät saadaan palkattua? Moneksiko tunniksi?Missä tilassa? Paljonko tarvitaan rahaa palkkoihin? Mitä muuta tarvitaan? Aamupala, Miten menot katetaan (kuinka paljon vanhemmat maksavat itse, paljonko kunta tukee?)

(2) Itse koulupäivän rakenne. Milloin tunnit alkavat? Kuinka pitkiä tunnit ovat? Milloin tauot? Jakostettaisiinko tunteja ja taukoja uudelleen. Milloin ruokailu? Milloin päivä päättyy? Mihin kohtaan sijoittuisi kerhotoiminta? Kuka sitä järjestäisi? Jos opettajat, mistä rahat? Löytyiskö kerhotunneille rahaa järjestämällä opetusryhmiä uudelleen? 

(3) Milloin iltapäivätoiminta alkaa? Otetaanko siihen mukaan muitakin kuin lakisääteisiä lapsia?  Mihin asti toimintaa järjestetään? Kuinka paljon henkilökuntaa? Millaista? 

(4) Millainen on iltapäivän ohjelma? 

ROOLIT

• (1) Opettajat (osa vetänyt kerhoja)
• (2) Harrastustoimintaa ohjaavat muut ammattilaiset, yhdistykset, yritykset
• (3) Oppilaat (eri ikäiset)
• (4) Oppilaitten äidit ja isät (osa kotona, osa töissä)
• (5) Isien ja äitien työnantajat
• (6) Kunnan rahakirstunvartijat (talous)
• (7) Poliitikot
• (8) Kunnan A koulun B rehtori ja kunnan koulutoimen virkamiehet

VALMISTAUTUMINEN  ROOLILEIKKIIN

Roolityö tehdään ryhmittäin 

• nimi/ keksitään historia, perhe jne.
• käydään roolissa  läpi kuinka idea vaikuttaa:  
• Kouluttaja on käytettävissä "asiantuntijana", jolta saa (joskus fiktiivisen) vastauksen, jos osaa kysyä.
• analysoidaan, miten eheytetty koulupäivä vaikuttaa roolihahmon elämään? Mitä lisäarvoa se toisi? Mitä nykyisiä etuja ehkä menetettäisiin?
• laaditaan neuvottelusuunnitelma: Näitä tavoittelemme. Näitä emme hyväksy. Etukäteen pohditaan, miten ehdotukset vaikuttavat muihin ryhmiin.
• sovitaan, ketkä osallistuvat itse työryhmän päätöskokoukseen. Yksi osallistuja on  työryhmän neutraali puheenjohtaja. Loput muuttuvat media edustajiksi, jotka laativat näkemästään jutun.

ROOLILEIKKI

Roolileikki puretaan "radiohaastatteluna"

ROOLILEIKIN PURKU

(1) Arvioidaan leikkiä. Mitä kuulimme? Löysimmekö uusia näkökulmia?
(2)  Mitä ajattelemme lopputuloksesta? Entä prosessista?

FAKTOJA

Koulu B (fiktiivinen koulu)

Kaksisarjainen koulu. 12 luokkaa. Oppilaita kaikissa luokissa 24. Tyttöjä puolet. Eritystä tukevia oppilaita kaikilla luokilla kaksi. Oppilaita yhteensä 288. Tunteja luokilla seuraavasti

• 1 lk  19 tuntia + 2 jakoa +  1 tukiopetus
• 2 lk  19 tuntia + 2 jakoa +  1 tukiopetus
• 3 lk  23 tuntia + jaot TN, En . Saman luokka-asteen pojat ja tytöt liikunnassa yhdessä. + 1 tukiopetus
• 4 lk  23 tuntia + jaot TN, En . Saman luokka-asteen pojat ja tytöt liikunnassa yhdessä. + 1 tukiopetus. Ei A2-kieltä.
• 5 lk  24 tuntia + jaot TN, En . Saman luokka-asteen pojat ja tytöt liikunnassa yhdessä. + 1 tukiopetus. Ei A2-kieltä.
• 6 lk 24 tuntia + jaot TN, En . Saman luokka-asteen pojat ja tytöt liikunnassa yhdessä. + 1 tukiopetus. Ei A2-kieltä

Yhteensä viikossa siis 316 tuntia.

Luokanopettajia 12 (yksi heistä rehtori). Puolet naisia, puolet miehiä. Opetusvelvollisuuteen tarvitaan noin 288.

Lisäksi ELA-opettaja 24 tuntia.

Kiertävä En-opettaja opettaa vain 4 tuntia. Muu opetus vaihtamalla.

Koulussa on sopivasti tilaa kaikille luokille. Lisäksi ruokala, TN- ja TS-luokka sekä pienehkä jumppasali, jossa on näyttämö. Kirjasto on aulassa. ELA-opettajalla on oma pientila, samoin kielenopettajalla.  Oppilaat tulevat lähialueelta.

Muutama perusopetusta koskeva fakta

Oppitunti on 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään opetukseen.
Ruokailuun kuluvaa aikaa ei saa vähentää opetuksesta.
Opettajien työaika on siis X * 60 minuuttia.
Kerhotyöstä ei saa palkkaa, jos sitä tekee työajalla, josta jo muutenkin maksetaan.
Koulun järjestämä kerhotoiminta ei saa maksaa oppilaalle.
Koululounaan kulut ovat noin 2 €/annos.
Yksi oppituni maksaa noin 1600 €/vuosi
Yksi kerhotuntia maksaa noin 1200 €/vuosi.
Yksi oppilas tuo kouluun noin 200 €/vuosi. Siis 100 oppilasta tuo koululle 20 000 euroa.


Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö ja muut ohjeet

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Kunnat päättävät toiminnan järjestämisestä. Opetushallitus hyväksyi 27.2.2004 ensimmäiset koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Samalla se päätti toiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä.  

Manner-Suomen kunnista  yli 97 % järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toiminnan piirissä on yli 45 000 lasta. Kuntien lisäksi toimintaa järjestävät mm. urheiluseurat, seurakunnat, vanhempainyhdistykset ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Kuntaliiton ohjeet  (Yleiskirje 12/80/2004)  löytyvät tästä linkistä.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003) ja valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004)








Opetushallituksen antamat ao. toiminnan perusteet (annettu 27.2.2004) 








Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (1138/2003) 








Rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1137/2003).

Toiminnan tavoitteena on (1) laadukkaat ja turvalliset oppimis- ja kasvuympäristöt (2) edistetään lasten hyvinvointia ja estetään syrjäytymistä...(3) turvataan laoselle ennen ja jälkeen koulupäivän turvalliset ja tervettä kasvua ja kehitystä tukevat olosuhteet sekä aikuisen läsnäolo. Pyrkimyksenä on näin vähentää lasten yksinoloa ja lisätä turvallisuutta. 




Toiminnalla pyritään tarjoamaan ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa myös lepo rauhallisessa ympäristössä.  

Perusopetuslain 1 §:ssä määritellään, mitkä perusopetuslain pykälät koskevat aamu- ja iltapäivätoimintaa. Vastuu koskee sekä kunnan itsensä järjestämää että ulkopuolelta hankittua toimintaa. 


Lapsella ja hänen huoltajallaan ei ole subjektiivista oikeutta päästä ao. toimintaan. Tarjottava määrä voi vaihdella eri kohderyhmien kesken. 

Päätös siitä, mikä määrä ao. palvelua järjestetään, on yhdenvertaisuuden vuoksi tehtävä ennakolta, ennen kuin lapset hakevat ao. toimintaan.
 Mikäli kunta ei tarjoa ao. palveluja kaikille lain määrittämään kohderyhmään kuuluvalle lapselle, on valintaperusteista (esim. arvonta, ilmoittautumisjärjestys) ilmoitettava etukäteen. 






Valtionosuuden saaminen edellyttää 570 tuntia/koulun työvuosi. (= 15 tuntia viikossa).Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin ja pääsääntöisesti sen tulee tapahtua kello 7.00–17.00. Poikkeustapauksissa toimintaa voidaan siis järjestää myös muuhun kellonaikaan.



Toiminta voi ajoittua sekä aamu- että iltapäivään, mutta se voi myös rajoittua pelkästään aamu- tai iltapäivään. Toiminnan laajuus voi vaihdella eri päivien välillä, samoin kuin se voi vaihdella lukuvuoden aikana.




Toimintaan osallistuvalla lapsella ei ole subjektiivista oikeutta saada haluamanaan ajankohtana kouluvuoden aikana 570 tuntia ao. palveluja. On luonnollisesti tarkoituksenmukaista pyrkiä ajoittamaan ao. palvelut sellaiseen ajankohtaan, että ne palvelevat parhaiten lapsen ja kotien tarpeita.


Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista.  




Määräyksiä aamu- ja iltapäivätoiminnan lapsiryhmäkoosta ei ole.  


Lapsella on oikeus kaikkina toimintapäivinä välipalaan.



 

Perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävälle kunnalle myönnetään valtionosuutta toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnalle vahvistettu tuntimäärä kerrotaan tuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla.  
Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla enintään 60 €/lapsi. Tämä yläraja koskee myös ostopalvelusopimusten ja kohdennettujen avustusten kautta hankittuja palveluja. Muita maksuja toimintaan osallistumisesta ei voida periä.



 Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu ao. toimintaan. Maksusta peritään puolet, jos ao. toimintaa annetaan enintään 10 päivänä tai lapsi ei sairautensa vuoksi voi osallistua toimintaan yli 10 päivänä kyseisen kuukauden aikana. Jos poissaolo toiminnasta jatkuu koko kuukauden, maksua ei peritä.


Jos lapsi jostakin muusta syystä kuin sairauden vuoksi on poissa toiminnasta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.


Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.


Maksu koskee siis 570 tunnin laajuista toimintaa / koulun toimintavuosi. 

Palvelut voidaan luonnollisesti toteuttaa laajempanakin tuntimääränä, mutta tältä osin toiminta ei ole perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tällöin kunta voi periä ylimenevästä osuudesta haluamaansa maksua.




Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Hallituksen esityksen (HE 57/2003) perusteluihin kirjattuna lähtökohtana on, että toimintaa ohjaisivat pääasiassa erilaisten harrastusten ja muun vapaa-ajan toimintaan sekä lastenhoitoon ja kasvatukseen perehtyneet henkilöt. Eli koulutustausta voi olla hyvin monenlainen. Tavoitteena on, että sellaiset henkilöt, joilla on kokemusta lasten harrastustoiminnan ohjaamisesta, voivat saada pätevyyden näyttötutkinnolla.

 Ohjaajaksi on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana. Ohjaajaksi kelpoinen on myös henkilö, jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana.

LINKKEJÄ

• Tästä linkistä pääsee OPH: aamu- ja ip-toimintaa koskeville sivuille

VÄLITEHTÄVÄ

Suunnittele oma  ihannekoulupäiväsi; sen rakenne jne.

•